Vaikka tekstiiliteollisuus on huolissaan hintojen noususta, kysynnän heikentymisestä ja työttömyyden aiheuttamisesta, tekokuiduille ja vaatteille määrätään 1. tammikuuta alkaen yhtenäinen 12 prosentin tavara- ja palveluvero.
Useissa osavaltioille ja keskushallinnoille toimitetuissa lausunnoissa kauppajärjestöt eri puolilla maata suosittelivat tavaroiden ja palveluiden verokannan alentamista. Heidän perustelunsa on, että teollisuus voi kärsiä, kun se on vasta alkamassa toipua Covid-19:n aiheuttamista häiriöistä.
Tekstiiliministeriö kuitenkin totesi 27. joulukuuta antamassaan lausunnossa, että yhtenäinen 12 prosentin verokanta auttaa tekokuitu- tai MMF-segmenttiä tulemaan tärkeäksi työllisyysmahdollisuudeksi maassa.
Siinä todettiin, että MMF:n, MMF-langan, MMF-kankaan ja vaatteiden yhdenmukainen verokanta ratkaisee myös tekstiilien arvoketjun käänteisen verorakenteen – raaka-aineiden verokanta on korkeampi kuin valmiiden tuotteiden verokanta. Keinotekoisten lankojen ja kuitujen verokanta on 2–18 %, kun taas kankaiden tavara- ja palveluvero on 5 %.
Intian vaatevalmistajien yhdistyksen päämentori Rahul Mehta kertoi Bloombergille, että vaikka käänteinen verorakenne aiheuttaa kauppiaille ongelmia arvonlisäverohyvitysten saamisessa, se kattaa vain 15 prosenttia koko arvoketjusta.
Mehta odottaa koronnousun vaikuttavan haitallisesti 85 prosenttiin teollisuudesta. ”Valitettavasti keskushallinto on painostanut tätä teollisuutta entisestään, sillä se toipuu edelleen kahden viime vuoden myynnin menetyksistä ja korkeammista tuotantokustannuksista.”
Kauppiaiden mukaan hinnankorotus turhauttaa alle 1 000 rupian vaatteita ostavia kuluttajia. 800 rupian arvoinen paita maksaa 966 rupiaa, ja tähän sisältyy 15 prosentin raaka-aineiden hintojen nousu ja 5 prosentin kulutusvero. Koska tavara- ja palveluvero nousee 7 prosenttiyksikköä, kuluttajien on nyt maksettava tammikuusta alkaen 68 rupiaa lisää.
Kuten monet muutkin mielenosoitusten lobbausryhmät, CMAI totesi, että korkeammat verokannat joko vahingoittavat kulutusta tai pakottavat kuluttajat ostamaan halvempia ja heikkolaatuisempia tuotteita.
Intian kauppiaiden liitto kirjoitti valtiovarainministeri Nirmala Sitharamanille ja pyysi tätä lykkäämään uuden tavara- ja palveluverokannan voimaantuloa. Joulukuun 27. päivänä päivätyssä kirjeessä todettiin, että korkeammat verot eivät ainoastaan lisäisi kuluttajien taloudellista taakkaa, vaan myös lisäisivät pääoman tarvetta valmistajien liiketoiminnan pyörittämiseen - Bloomberg Quint (Bloomberg Quint) tarkisti kopion kirjeestä.
CAIT:n pääsihteeri Praveen Khandelwal kirjoitti: ”Koska kotimaankauppa on toipumassa kahden viimeisen Covid-19-jakson aiheuttamista valtavista vahingoista, on epäloogista korottaa veroja tässä vaiheessa.” Hän sanoi, että Intian tekstiiliteollisuuden on myös vaikea kilpailla kilpailijoidensa kanssa esimerkiksi Vietnamissa, Indonesiassa, Bangladeshissa ja Kiinassa.
CMAI:n tutkimuksen mukaan tekstiiliteollisuuden arvoksi arvioidaan lähes 5,4 miljardia rupiaa, josta noin 80–85 % on luonnonkuituja, kuten puuvillaa ja juuttia. Osasto työllistää 3,9 miljoonaa ihmistä.
CMAI arvioi, että korkeampi GST-verokanta johtaa 70 000–100 000 suoraan työttömyyteen alalla tai ajaa satojatuhansia pieniä ja keskisuuria yrityksiä järjestäytymättömille toimialoille.
Siinä sanottiin, että käyttöpääomapaineen vuoksi lähes 100 000 pk-yritystä saattaa ajautua konkurssiin. Tutkimuksen mukaan käsintehtyjen tekstiiliteollisuuden tulonmenetykset voivat olla jopa 25 prosenttia.
Mehtan mukaan osavaltioilla on ”kohtuullinen tuki”. ”Odotamme, että [osavaltion] hallitus ottaa esille uudet tavara- ja palveluverokannat tulevissa budjettineuvotteluissa ulkoministerin kanssa 30. joulukuuta”, hän sanoi.
Tähän mennessä Karnataka, Länsi-Bengali, Telangana ja Gujarat ovat pyrkineet kutsumaan koolle GST-komitean kokouksia mahdollisimman pian ja peruuttamaan ehdotetut koronkorotukset. "Toivomme edelleen, että pyyntömme kuullaan."
CMAI:n mukaan Intian vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden vuosittainen GST-vero on arviolta 18 000–21 000 miljoonaa rupiaa. Siinä todettiin, että uuden tavara- ja palveluverokannan vuoksi pääomapulasta kärsivät keskukset saattavat ansaita vain 7 000–8 000 miljoonaa rupiaa lisätuloja vuodessa.
Mehta sanoi, että he jatkavat keskusteluja hallituksen kanssa. "Onko se vaivan arvoista, kun otetaan huomioon sen vaikutus työllisyyteen ja vaatetuksen inflaatioon? Yhtenäinen 5 prosentin GST-vero on oikea tie eteenpäin."
Julkaisun aika: 05.01.2022