Leicesterin De Montfortin yliopiston (DMU) tutkijat varoittivat, että Covid-19-tautia aiheuttavan kannan kaltainen virus voi selviytyä vaatteissa ja levitä muille pinnoille jopa 72 tuntia.
Tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin koronaviruksen käyttäytymistä kolmella terveydenhuoltoalalla yleisesti käytetyllä kankaalla, tutkijat havaitsivat, että jäljet voivat pysyä tarttuvina jopa kolme päivää.
Mikrobiologi Dr. Katie Lairdin, virologi Dr. Maitreyi Shivkumarin ja post doc -tutkija Dr. Lucy Owenin johdolla tässä tutkimuksessa lisätään HCoV-OC43-nimisen mallikoronaviruksen pisaroita, joiden rakenne ja selviytymistapa ovat hyvin samankaltaisia kuin SARS-CoV-2:lla. Tuloksena on Covid-19-polyesteriä, polyesteripuuvillaa ja 100 % puuvillaa.
Tulokset osoittavat, että polyesteri on suurin viruksen leviämisriski. Tarttuva virus on edelleen olemassa kolmen päivän kuluttua ja voi siirtyä muille pinnoille. 100 % puuvillalla virus säilyy 24 tuntia, kun taas polyesteripuuvillalla virus säilyy vain 6 tuntia.
DMU:n tartuntatautien tutkimusryhmän johtaja, tohtori Katie Laird, sanoi: ”Kun pandemia alkoi, tiedettiin vain vähän siitä, kuinka kauan koronavirus voi selviytyä tekstiileissä.”
”Tuloksemme osoittavat, että kolme yleisimmin terveydenhuollossa käytettyä tekstiiliä ovat vaarassa levittää virusta. Jos sairaanhoitajat ja lääkintähenkilökunta vievät työasunsa kotiin, he saattavat jättää jälkiä viruksesta muille pinnoille.”
Viime vuonna pandemian johdosta Public Health England (PHE) antoi ohjeet, joiden mukaan lääkintähenkilökunnan työvaatteet tulisi puhdistaa teollisesti, mutta jos se ei ole mahdollista, henkilökunnan tulisi viedä työvaatteet kotiin puhdistettavaksi.
Samaan aikaan NHS:n työvaate- ja univormuohjeissa määrätään, että lääkintähenkilökunnan univormujen pesu kotona on turvallista, kunhan lämpötila on vähintään 60 °C.
Tri Laird on huolissaan siitä, että edellä mainittua väitettä tukeva näyttö perustuu pääasiassa kahteen vanhentuneeseen kirjallisuuskatsaukseen, jotka julkaistiin vuonna 2007.
Vastauksena hän ehdotti, että kaikki hallituksen lääkärin univormut puhdistettaisiin sairaaloissa kaupallisten standardien mukaisesti tai teollisuuspesuloissa.
Sittemmin hän on julkaissut yhdessä muiden kanssa päivitetyn ja kattavan kirjallisuuskatsauksen, jossa hän arvioi tekstiilien riskiä tautien leviämisessä ja korostaa infektioiden torjuntamenetelmien tarvetta kontaminoituneita lääketieteellisiä tekstiilejä käsiteltäessä.
”Kirjallisuuskatsauksen jälkeen työmme seuraava vaihe on arvioida koronaviruksen saastuttamien lääketieteellisten univormujen puhdistamiseen liittyviä infektioiden torjuntariskejä”, hän jatkoi. ”Kun olemme määrittäneet koronaviruksen selviytymisasteen kullakin tekstiilillä, keskitymme luotettavimman pesumenetelmän määrittämiseen viruksen poistamiseksi.”
Tutkijat käyttävät 100 % puuvillaa, yleisimmin käytettyä terveystekstiiliä, useiden testien suorittamiseen eri veden lämpötiloilla ja pesumenetelmillä, mukaan lukien kotitalouksien pesukoneet, teollisuuspesukoneet, sisäsairaaloiden pesukoneet ja otsonipuhdistusjärjestelmä (erittäin reaktiivinen kaasu).
Tulokset osoittivat, että veden sekoittava ja laimentava vaikutus riitti poistamaan virukset kaikista testatuista pesukoneista.
Kun tutkimusryhmä likasi tekstiilejä virusta sisältävällä keinotekoisella syljellä (simuloidakseen tartunnan saaneen henkilön suusta tapahtuvan tartunnan riskiä), he havaitsivat, että kotitalouksien pesukoneet eivät poistaneet virusta kokonaan, ja joitakin jäämiä säilyi.
Virus tuhoutuu kokonaan vasta, kun veteen lisätään pesuainetta ja veden lämpötilaa nostetaan. Viruksen lämmönkestävyyttä tutkittaessa tulokset osoittivat, että koronavirus on stabiili vedessä jopa 60 °C:een asti, mutta inaktivoituu 67 °C:ssa.
Seuraavaksi tiimi tutki ristikontaminaation riskiä pesemällä puhtaat vaatteet ja viruksen jäämiä sisältävät vaatteet yhdessä. He havaitsivat, että kaikki puhdistusjärjestelmät olivat poistaneet viruksen, eikä muiden esineiden kontaminaatioriskiä ollut.
Tri Laird selitti: ”Vaikka tutkimuksemme perusteella voimme nähdä, että jopa näiden materiaalien pesu korkeassa lämpötilassa kotitalouspesukoneessa voi todellakin poistaa viruksen, se ei poista riskiä, että saastuneet vaatteet jättäisivät koronaviruksen jälkiä muille pinnoille. Ennen kuin ne pestiin kotona tai autossa.”
"Tiedämme nyt, että virus voi selviytyä jopa 72 tuntia tietyillä tekstiileillä ja se voi tarttua myös muille pinnoille.
”Tämä tutkimus vahvistaa suositustani, että kaikki lääkärin työvaatteet tulisi puhdistaa paikan päällä sairaaloissa tai teollisuuspesuloissa. Näitä puhdistusmenetelmiä valvotaan, eikä sairaanhoitajien ja lääkintähenkilökunnan tarvitse huolehtia viruksen tuomisesta kotiin.”
Asiantuntijat varoittavat, että lääkintäpukuja ei tule pestä kotona pandemian aikana. Tutkimukset osoittavat, että otsonipuhdistusjärjestelmät voivat poistaa koronaviruksen vaatteista. Tutkimukset osoittavat, että kiipeilyliitu ei todennäköisesti levitä koronavirusta.
Brittiläisen tekstiilikauppayhdistyksen tuella tohtori Laird, tohtori Shivkumar ja tohtori Owen jakoivat havaintonsa alan asiantuntijoille Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
”Vastaus oli erittäin myönteinen”, tohtori Laird sanoi. ”Tekstiili- ja pesulayhdistykset ympäri maailmaa panevat nyt täytäntöön terveydenhuollon rahanpesun vastaisten ohjeidemme keskeiset tiedot koronaviruksen leviämisen estämiseksi.”
David Stevens, British Textile Services Associationin, tekstiilien hoitopalvelualan kauppajärjestön, toimitusjohtaja, sanoi: ”Pandemiatilanteessa meillä on perusymmärrys siitä, että tekstiilit eivät ole koronaviruksen pääasiallinen tartuntavektori.
”Meiltä kuitenkin puuttuu tietoa näiden virusten stabiilisuudesta eri kangastyypeissä ja erilaisissa pesumenetelmissä. Tämä on johtanut väärän tiedon leviämiseen ja liiallisiin pesusuosituksiin.”
”Olemme tarkastelleet yksityiskohtaisesti tohtori Lairdin ja hänen tiiminsä käyttämiä menetelmiä ja tutkimuskäytäntöjä ja havainneet, että tämä tutkimus on luotettava, toistettavissa ja uusittavissa. DMU:n tekemän työn johtopäätös vahvistaa saasteiden torjunnan tärkeää roolia – olipa koti sitten edelleen teollisuusympäristössä.”
Tutkimusartikkeli on julkaistu American Society for Microbiologyn Open Access Journal -lehdessä.
Lisätutkimusten tekemiseksi tiimi teki myös yhteistyötä DMU:n psykologitiimin ja Leicester NHS Trust University Hospitalin kanssa projektissa, jossa selvitettiin sairaanhoitajien ja lääkintähenkilökunnan tietämystä ja asenteita univormujen puhdistamisesta Covid-19-pandemian aikana.
Julkaisun aika: 18. kesäkuuta 2021